Kuntavaalit 2021

Kuntavaalitulos Somerolla vuoden 2021 kunnallisvaaleissa:

Matias Mäkinen: ääniä 105 kpl, valitaan
Harri Känkänen: ääniä 104 kpl, valitaan
Pertti Kujala: ääniä 84 kpl, valitaan
Janne Nurmi: ääniä 62 kpl, valitaan
Kirsti Kurki: ääniä 61 kpl, valitaan
Jaakko Salo: ääniä 61 kpl, valitaan
Pekka Korhonen: ääniä 59 kpl, varalla
Sini Kylämäki: ääniä 42 kpl, varalla
Pertti Rautiainen: ääniä 41 kpl, varalla
Jesse Olander: ääniä 40 kpl, varalla
Mika Känkänen: ääniä 29 kpl, varalla
Vesa Aarnisaari: ääniä 28 kpl, varalla
Sari Salokoski: ääniä 27 kpl
Ahmet Erdogan: ääniä 15 kpl
Teuvo Kuu-Karkku: ääniä 10 kpl
Irma Hinttala: ääniä 9 kpl
Anitta Vuorensyrjä: ääniä 9 kpl
Tapio Vihersola: ääniä 8 kpl
Larisa Evstifeeva-Auraniemi: ääniä 5 kpl
Oiva Nieminen: ääniä 3 kpl

Someron Perussuomalaisten valitut:
https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/val761.html#4

Someron vaalitulos Ylen tulospalvelussa:
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/3/municipalities/761

————————————————————————————————————–

Someron Perussuomalaiset kuntavaaliohjelma 8.3.2021

Neljän vuoden (yksi vaalikausi) ohjelma ja tavoitteet (päätavoite lainanotto nollaan).
Vanhat puolueet ajaneet kaupungit velkakriisiin ja jonkun korjattava asia.

1. Kaupungin palvelutason säilyttäminen muuttuvissa oloissa

– Nykyinen kouluverkko ja päiväkodit säilytettävä
– Muutoin:
*Koulupäivät pitenevät lapsilla paljon molemmista päistä
*Koulukyytikustannukset nousevat
*Kiusaaminen ja muut lieveilmiöt lisääntyvät, kun luokkakoot kasvavat
– Oppiminen helpottuu luokkakoon pysyessä pienenä ja edesauttaa lasten turvallisuutta ja terveyttä
– Yhdenvertaisuus koulukyyteihin ja opinahjojen välillä (lukio/ammattikoulu)
– Pidetään jäljellä olevat palvelut pystyssä, kun sote-uudistus muuttaa kuntien tehtäviä
– Siirtymäajan huolehdittava:
*Ikäihmisten hoitopalvelut
*Nuorison päihde- ja mielenterveyspalvelut

2. Kaupungin velkaantuminen pysäytettävä ja investointiohjelma uudistettava

– Turhat kiinteistöt myyntiin tai purkuun
– Työttömyysasteelle tavoite (alitetaan vastaavan kokoisten maaseutukaupunkien työttömyysaste)
– Koko korsernin velka- ja vastuutaakka tasapainoon, eli lainakannan jatkuva nousu katkottava
– Päätöksenteon avoimuus, enemmän tietoa hallitukselle ja valtuustolle esim. tytäryhtiöiden asioista
– Mietittävä investointien jäädyttämistä vuodella tai kahdella, ns. hengähdystauko
– Jäädytyksen aikana vain pakolliset investoinnit läpi
– Ei laajoja ei-välttämättömiä investointihankkeita
– Kylien tiestöstä pidettävä parempaa huolta

3. Työnteon kannustaminen kaupungin ja konsernin organisaatiossa

– Hallinnossa on tehostettava työntekoa
– Kaavoitus- ja lupa-asioille tavoitteet (aikataulut/takuu) → työt eivät saa seistä hitaan käsittelyn takia
– Koko henkilöstölle kannustinpalkkaus hyvästä tuloksesta
– Toimialojen tavoitteiden toteutumisesta palkitseminen (toimialajohtaja voi jakaa henkilöstölle)

4. Jätevesiputken laajentamista lykättävä ja hinta selvitettävä

– Kiinteistöille enemmän aikaa tehdä omat ratkaisut: EI pakkokeinoja
– Ohijuoksutus saatava hallintaan ennen uusien kiinteistöjen liittämistä
– Putken liittymismaksulle määriteltävä hintakatto

5. Pidetään kaupunki turvallisena

– Ei tueta haittamaahanmuuttoa
– Ei sopimuksia asutettavista turvapaikanhakijoista vastaanottokeskukseen tai vastaavaaan asumusjärjestelyyn
– Ei sopimuksia kuntasijoituspaikoista kiintiöpakolaisille

6. Kaupungin vetovoiman lisääminen

– Luontoliikuntaan panostaminen (Hovimäen hyödyntäminen ja kehittäminen, ulkoilualue, luonnonpuisto)
– Vapaa-ajanviettopaikkojen lisääminen
– Etätyöntekijöiden ja kesäasukkaiden houkuttelu vakituisiksi asukkaiksi
– Pääkaupunkiseudun ja lähialueiden eläkeläisten ja lapsiperheiden houkuttelu (palvelutaso, asunnot ja tontit)

————————————————————————————————————–

Paikallislehti Somero pyysi lukijoilta kysymyksiä joita esittää kuntavaaleissa Somerolla mukana olevilta puolueilta. Tässä on meidän vastaus seitsemään kuntavaalikysymykseen

1. (julkaistu Somero-lehdessä perjantaina 9.4.2021):
K: “Kun urheilukentän aluetta remontoidaan, mikä on nuorisotilan ja starttipajan kohtalo?”

V: “Starttipaja ja nuorisotila on nuorille tarpeellinen järjestää ja niiden siirto mahdollisesti sopivampaan ympäristöön toisiin tiloihin selvitettävä, myös Jukola yhtenä vaihtoehtona. SoLussa oleville nykyisille toiminnoille pitää löytyä vastaavat ja käyttökelpoiset tilat, jotta toimintaa voidaan jatkaa nykyisellään. Lapsille ja nuorille järjestettävät palvelut toimivat ennaltaehkäisevän työn tukena ja tukevat hyvinvointia. Näiden toimintojen jatkaminen myös osaltaan toteuttaa kaupungin voimassa olevaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.”

2. (julkaistu Somero-lehdessä tiistaina 27.4.2021):
K: “Millainen kevyen liikenteen väylä Somerniemelle? Uusi asvalttiväylä, viitoitettuja metsäreittejä/pienempiä teitä, tai ei ollenkaan? Mistä rahoitus?”

V: “Kevyen liikenteen väylä voidaan tehdä asvalttiväylänä vaikka koko matkan esim. Oinasjärven koululta saakka Someron keskustaan, jos hankkeeseen saadaan ulkopuolinen rahoitus esim. EU:n elvytys- tai rakennerahastosta. Tämä Somerniemen kevyen liikenteen väylä edistää myös Somerolla ilmastotavoitteita. Kevyen liikenteen väylän ansiosta 60 km/h nopeusrajoitus olisi tarpeeton paitsi Somerniemen torin ja urheilukentän, Leppäkertun päiväkodin ja Oinasjärven koulun kohdalla. Kokonaan omalla kustannuksella rakennettaessa tulisi tehdä asvalttiväylä Oinasjärven koululta Leppäkertun päiväkotiin, mahdollisesti myös Somerniemen urheilukentälle asti. Näin pystytään takaamaan paremmin lasten turvallisuus.”

3. (julkaistu Somero-lehdessä perjantaina 30.4.2021):
K: “Kuinka haluatte, että Someron kunnan omistamia metsiä hoidetaan? Avohakkuu vai jatkuva kasvatus ja missä määrin?”

V: “Kaupungilla on hyvä metsäsuunnitelma. Harvennushakkuu (kasvatushakkuu) ja avohakkuu (uudistushakkuu) pääpainona ja perinteiset menetelmät käytössä edelleen. Jatkuvan kasvatuksen osuutta lisättäisiin hieman ja selvitettäisiin suojeltavan metsän pinta-alan kasvattamista sekä ennallistettavien alueiden suunnitelmaa. Lisäksi pidetään huolta hakkuualueen luontaisesta uudistumisesta ja käytössä olisi metsänhoidon kestävät käytännöt. Nytkin metsien hoidossa pidetään talouden lisäksi huolta monimuotoisuudesta ja virkistymistoiminnan huomioimisesta. Jatkuvan kasvatuksen metsää on hoidettava mm. poimintahakkuilla, jotta vältytään kuusivaltaistumiselta ja täten juurikäävältä ja hyönteistuhoriskeiltä.”

Lisäkommenttina asiaan voisimme todeta (merkkimäärän rajoitusten vuoksi): Jatkuvan kasvatuksen pitäminen ainoana metsänhoitokeinona ajaa sekä metsät että kaupungin talouden konkurssiin. Jatkuva kasvatus sopii ns. kosteille metsille (turvemaat, vanhat kuusikot) ja tällä hetkellä siihen liittyy silti vielä riskejä ja ongelmia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että avohakkuulla hakattaisiin metsät liian nuorena ja unohdettaisiin metsän arvo ja nähtäisiin se pelkkänä puuaineena.

4. (julkaistu Somero-lehdessä perjantaina 14.5.2021):
K: “Pitäisikö Somerolla olla “Seniorikortti”, joka mahdollistaisi eläkeläisikäisille ilmaisia liikunta- ja kulttuuripalveluita?”

V: “Pitäisi, koska monilla on pieni eläke. Kortin mahdollistaminen lisää tarpeellista liikuntaa ja vaikuttaa merkittävästi ikäihmisten sosiaaliseen kanssakäymiseen, henkiseen vireyteen ja elämäniloon. Jo vähäiselläkin liikunnalla voidaan vähentää sairastamista ja riskitekijöitä ja eläkeläisten fyysinen ja psyykkinen kunto säilyisi pidempään hyvänä. Kortin käyttöönotolla ja siten osana ennakoivaa terveydenhuoltoa kuormitamme vähemmän terveydenhuoltopalveluita pitkän ajan tähtäimellä. Kortista voisi periä 0-50 euron vuosimaksun (voisi maksaa myös osissa). Lapsille vastaavaa korttia tulisi myös pohtia, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus harrastaa edes kerran viikossa jotain.”

5. (julkaistu Somero-lehdessä tiistaina 18.5.2021):
K: “A ) Tärkein asia, mikä pitäisi saada aikaan seuraavalla valtuustokaudella ja miten?”

V: “Vanhusten ja vammaisten hoito- ja asumisyksiköt tarvittavalle tasolle. Vanhustenhoidossa suunnitteilla olevan Uusi Tervaskanto -hankkeen toteuttamisen alueen vanhusväestön asumispalvelujen turvaamiseksi. Tämän lisäksi uusi vammaisten asumisyksikkö pitää saada valmiiksi. Molemmissa hankkeissa korostuu ohjausryhmien onnistuminen sekä lopulta yhteinen päätöksenteko. Asiat pitää valmistella mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman pitkälle ennen lopullista päätöksentekoa. Vaikeina aikoina päätöksenteon pitää olla sujuvaa ja kitkatonta ja hankkeet olisi hyvä saada ajallaan maaliin.”

K: “B ) Tärkein asia, mikä pitäisi saada aikaan 30 vuoden sisällä ja miten?”

V: “Kaupungin elinvoiman ylläpitäminen ja kehittäminen. Elinvoimasta huolehditaan hyvällä taloudenpidolla ja maltillisilla veroilla sekä asukaslukua kasvattamalla. Hyvä taloudenpito edellyttää velkaantuneisuuden alentamista ja tappiokierteen katkaisemista. Elinvoimainen kaupunki pystyy pitämään monipuoliset palvelut, säilyy itsenäisenä sekä edesauttaa yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Yksi keino nostaa elinvoimaa on opintopolkujen lisääminen ammattitutkinnon suorittamiseen sellaisenaan, osana kaksoistutkintoa sekä aikuis- ja oppisopimuskoulutuksena. Asukaslukua kasvatamme muuttajia houkuttelemalla ja mm. vauvarahalla. Vauvarahan määrä voisi olla 1000 euroa/vuosi ensimmäisen viiden vuoden ajalta.”

6. (julkaistu Somero-lehdessä tiistaina 25.5.2021):
K: “Keskittäisittekö Someron alakoulut yhteen, kahteen vai useampaan? Missä ne olisivat vai jatketaanko ennallaan? Entä päiväkodit?”

V: “Someron alakoulut ja päiväkodit pitäisi pitää määrällisesti sekä sijainniltaan ennallaan. Keskittämisellä pyritään kustannussäästöihin, jotka eivät kuitenkaan toimi toivotulla tavalla. 2010-luvulla viisi suljettua kyläkoulua ei laskenut kustannuksia, vaan peruskoulun ja tilahallinnon yhdistetyt kustannukset nousivat v. 2019 kahdella miljoonalla verrattuna vuoteen 2009, vaikka oppilasmäärä putosi samassa ajassa sadalla. Hajauttaminen on parempi vaihtoehto ja näillä “porkkanoilla” kutsutaan lapsiperheitä Somerolle, pitämällä palvelutaso ennallaan. Myös koulukyytikustannukset nousevat ja koulu- ja hoitopäivät venyvät suhteettomasti pienillä lapsilla, jos kouluja ja päiväkoteja suljetaan.”

7. (julkaistu Somero-lehdessä tiistaina 8.6.2021):
K: “Saako uusi Tervaskanto olla puisena 5-10 prosenttia betonirakenteista kalliimpi? Pitääkö sen yltää samaan hintaan kuin betoninen, vai pitääkö puun olla halvempi?”

V: “Saa olla 5-10 prosenttia kalliimpi, mutta ei yhtään enempää. Halutulla CLT-tekniikalla rakennetun rakennuksen tarkoista kustannuksista on vaikea tehdä tarkkaa arviota. Pitää myös muistaa, että on muunkinlaista puurakentamista ja pitäisi pohtia puun ja betonin yhdistämistä rakentamisessa, jotta saadaan molemmista materiaaleista parhaat puolet. Puurakentamista tukee terveydelliset seikat esim. sisäilman ja rakenteen hengittävyyden osalta. Betonista rakennettaessa pitää huolehtia betonin kuivumisesta ja noudattaa nykyisiä ohjeita työmaiden sääsuojauksessa. Lisäksi tulee selvittää, että vaikuttaako CLT-rakentaminen mahdollisesti alentavasti uuden palvetutalon asukaspaikkojen määrään.”